Yhdistyksen puheenjohtajan tervehdys yliopiston avajaisjuhlassa 5.9.2023

Arvoisa rehtori, hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät,

Aiemmissa tervehdyspuheenvuoroissani olen käsitellyt viimeisen kahden vuosikymmenen myllerryksiä ja uudistuksia korkeakoulupolitiikassa ja yliopistolla, ja selviytymistämme niiden keskellä. Olen korostanut, miten yliopiston erityinen asema, yliopistodemokratia, yhteisön henki ja yhteistyö töitä tehdessämme on avain selviytymiseen.

Nyt liikkeessä olevien asioiden joukko on kasvanut jonkin verran siitä, mitä vielä vaikkapa vuosikymmen sitten yleisesti ajateltiin.

On geostrategisia ongelmia, luonnonvaroihin ja luonnonilmiöihin liittyviä dilemmoja. Maailman raha- ja talousjärjestelmääkään ei voida pitää enää täysin staattisena. Informaatioympäristö on rauhaton ja sitä hallitaan hieman harkitsemattomin välinein. Politiikka pelillistyy, Suomessakin.  Tekoälyn käytön valtavan nopea laajeneminen ei ole pelkästään positiivinen asia; teknologisen älyn hyödyntäminen edellyttää paljon inhimillistä viisautta, ei vain ketteryyttä. Kvanttitietokoneet voivat muuttaa maailmaamme lisää jo vuosikymmenen aikajänteellä. 

Viimeisten satojen vuosien aikana rakennettujen perusarvojen ja sivistyskäsityksenkään jatkuvuus ei ole itsestäänselvää, ei edes Suomessa eikä länsimaissa yleensäkään. Koko maailma ei välttämättä jaakaan meidän näkemyksiämme edes tavoitetilana, eikä länsimaisten, saatikka pohjoismaisten arvojen voitto ole vääjäämätön tulevaisuudenkuva.

Ulkoisia tekijöitä riittää. Isot asiat, joihin olemme kasvaneet tukeutumaan kuin peruskallioon, ovatkin ehkä isoja kallionjärkäleitä, jotka tukeutuvat savipatjaan; ne saattavatkin liikkua allamme.

Samaan aikaan odotus tehokkuuden pysyvästä kasvusta vaikuttaa tekemiseemme. Kun talouspoliittinen järjestelmä ei suosi vahvoja investointeja pitkäjänteiseen julkiseen perusrahoitettuun tiedeinstituutioon, vaan inflaatiota joudutaan torjumaan lähinnä työtehoa lisäämällä ja ostovoimaa vähentämällä, työskentelytiloja pienentämällä ja itsepalveluautomaatioon turvautumalla, työn paine kasvaa. Myös henkinen paine kasvaa kaikilla. 

Aika ajatella on vähissä, aika ennakoida on vähissä. Tämä ei koske vain meitä, vaan koko yhteiskuntaa.

Tämän kaiken keskellä yliopisto on linnake, koko yhteiskunnan turvapaikka. Vaikka yleinen mielipide pirstoutuu ja yhteinen tarina ohenee, ihmiset turvautuvat tutkimukseen perustuvaan osaamiseen silloin, kun sen tarve on suurin. Me olemme tukipilari ja voima, johon koko yhteiskunta lopulta nojaa silloin, kun hätä on suurin. Meidän pitää olla valmiina siihen. 

Olemme maailman neljänsadan parhaimman yliopiston kunniakkaassa joukossa, ja oma historiamme ja tehtävämme on ainutlaatuinen, vaikka koko ajan kamppailemmekin kansallisista ja kansainvälisistäkin resursseista pysyäksemme relevantteina muiden silmissä. 

Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Jokainen meistä luo pienen jyväsen siitä kokonaisuudesta, joka muodostaa tämän ainutlaatuisen tiede- ja koulutusinstituution. Jokainen on oman alansa parhaimmistoa, monet maailman luokassa, juuri omassa erikoisalassaan. Opiskelijat ovat parhaimmistoa, tieteenharjoittajat ovat parhaimmistoa, henkilökunta on parhaimmistoa. 

Yhteisöllisyys ja yhteistyö, yhteinen tarina, ovat näissäkin olosuhteissa olemassaolomme perusta. Niitä suojellaan sekä yliopistodemokratian että aidosti yhteisen toimintakulttuurin avulla. Vaikka jokainen meistä keskittyykin omaan työhönsä tieteen ja sivistyksen hyväksi, meidän kaikkien muodostama yhteisö on se, joka luo suojan ja alustan kaikelle, mitä me kaikki täällä teemme.

Meitä tarvitaan tutkimusinstituutiona, mahdollisesti millä tahansa tieteenalalla, koska emme voi tietää mitä jo lähitulevaisuuskin tuo tullessaan. 

Vakaassa instituutiossa kasvaa vakaita ja henkisesti rikkaita kansalaisia, miltei kaikille korkeakoulutetuille aloille. Sekin on tulevaisuudessa elinehto sekä isänmaalle että ihmiskunnalle.

Tuetaan toisiamme. Autetaan jokaista omassa työssään; annetaan tila, annetaan aika, annetaan onnistumisen välineet. Ymmärretään, että jokainen tekee työssään parhaansa, ja tässä talossa se paras on parasta tasoa myös kansallisesti eikä vain yksilöllisesti.

Mustia joutsenia, kuten Nassib Talebin teoria kuvailee, ilmestyy silloin, kun niihin ei haluta, osata tai jakseta varautua; silloin kun ei ehditä pitää itseämme hyvissä voimissa ja hyvähenkisinä. Hyvävoimaisina näemme kauemmaksi.

Ja jos olemme oikein hyviä, me autamme maailmaa estämään osan mustista joutsenista. Tästä tulee hyvä. Yhdessä. Tänäkin lukuvuonna.

Soke ja lomarahavapaat

Soke-hanke ja lomarahavapaat ovat puhuttaneet viime viikkoina ja ansaitusti. Molemmat isoja asioita meille arjessamme ja työssämme.

Soke on yliopiston pakkorako, johon olemme joutuneet Sipilän hallituksen leikkausten johdosta. Hallitus jäädytti yliopistojen indeksit ja teki vielä leikkauksia päälle. Lisäksi hallitus odottaa yliopistojen muuttavan toimintaansa tavoilla, jotka eivät mielestämme ole lainkaan paras mahdollinen tapa edistää tiedettä, koulutusta ja Suomen tulevaisuutta. Erityistä painetta juuri meihin luovat opetusministerin käsitykset siitä, että yliopistoissa on liian paljon meitä, tuki- ja hallintoväkeä. Soken lähtökohtana ei ole hallintoväen vähentäminen, vaan selviytyminen siitä tosiasiasta, että valtio ei anna meille rahaa toteuttaa yliopiston toimintaa sillä tavalla kuin me parhaaksi näemme. Yliopistolta uupuu nyt miljoonia euroja palkkojemme maksuun.

Me ammattiliittona teemme kaikkemme, jotta a) valtiojohto ymmärtäisi yliopistojen tilannetta ja toimintavaihtoehtojen järkevyyttä paremmin, ja b) jotta tällaiset ulkoa annetut pakkoraot hoidetaan yliopistossa parhaalla mahdollisella tavalla ja sekä työntekijöitä, lakeja että yleistä viisautta ymmärtäen. Tämä työ on tietysti arjessa melko näkymätöntä; se tapahtuu YT-pöydässä, soke-työryhmässä, pääluottamusmiehen Riskin kanssa koko ajan käymissä neuvotteluissa ja niin edelleen.

Neuvottelu – näkymätöntä työtä

Liitolla ei Suomessa voi olla hirveän paljon vaikutusvaltaa tällaisessa tilanteessa. Me voimme ryhtyä voimatoimiin, mutta se kohdistuu väistämättä ensisijaisesti yliopistoa vastaan, ja vaikutus valtionjohtoon jää hyvin vähäiseksi. Valtionjohtoon kannattaa yrittää vaikuttaa ensisijaisesti omien kontaktiverkostojen kautta. Ryhtykää poliittisesti aktiiviseksi, vaatikaa kannattamaltanne puolueelta toimia sivistyksen pelastamiseksi.

Voimatoimien sijaan toistaiseksi neuvottelemme aktiivisesti kaikesta, mistä neuvotteleminen on mahdollista. YT:llä on paha kaiku sanana, mutta sekä me että oma yliopistomme pyrkii tekemään sitä niin hyvässä hengessä, kuin tällaisessa tilanteessa on mahdollista. Meillä YT ei tähtää henkilöstön irtisanomisiin, ja olemme maankuuluja siitä tällä hetkellä.

”Palkallinen lomautus” tai melkein

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on tästä hyvä esimerkki. Yliopiston henkilöstöjohto kovasti toivoo, että kaikki, joille se mitenkään olisi mahdollista, vaihtaisivat lomarahojaan vapaaksi, edes vaikka viikon verran. Me olemme luvanneet tukea pyyntöä. Jos me muu henkilöstö tekisimme tämän kaikki, luovuttaisimme yliopistolle yli puolitoista miljoonaa euroa ansaitsemiamme pakkkarahoja. Se on iso summa, ja jokaiselle meistä se lomaviikon palkka on myös iso summa. Mutta niin on myöskin yliopiston hätä. Jos yliopisto ei löydä säästökohteita, se joutuu tekemään muita toimia, esimerkiksi heivaamaan määräaikaisia pihalle ja pitämään rekrytointikieltoja yllä, pahimmillaan se joutuisi lomauttamaan meidät.

Lomarahavapaata voi pitää tällaisten vaihtoehtona. Normaalitilanteessa en missään tapauksessa suosittelisi tällaista lahjaa, mutta nyt on kyseessä käytännössä työn kasautumisen ja lomautuksen palkallinen vaihtoehto. Uskon vakaasti, ettei tiedeyhteisön kohtaama arvostuksen ja rahoituksen puute voi olla pysyvä olotila. Missään tapauksessa en tule omalta osaltani sallimaan sitä, että meistä säästäminen jäisi pysyväksi olotilaksi. 90-luvun virhettä ei päästetä toistumaan, silloin kärsimme laman hetkellisistä säästötoimista vuosikymmenen ajan, ja vieläkin. Me emme myöskään säästä toisten puolesta, säästöön saavat osallistua aivan kaikki. Siitä pidän huolen sekä yliopiston hallituksen jäsenenä että sopimusneuvottelupöydissä.

Lomarahavapaan kuuluu näkyä

Lomarahavapaista vielä: Olen kuullut esimiehistä, joiden mielestä lomarahavapaita ei kuuluisi pitää, sillä ”Suomi nousee työllä, ei lomailulla”. Väärin. Suomi nousee sillä, että ihmisillä on rahaa, ja aikaa kuluttaa sitä, ja investoida. Jos pidämme ylimääräisiä lomia, niiden on _tarkoitus_ näkyä yliopiston arjessa. Ylimääräinen poissaolo, oli se lomarahavapaa taikka lomautus, näkyy työn tuloksessa, työtä tehdään silloin vähemmän ja ovet ovat pitempään kiinni. Koska kukaan meistä ei ole ylimääräinen, ja jokainen meistä tekee jo niin paljon työtä kuin normaalin työaikamme puitteissa on mahdollista.

Älkää ylittäkö itseänne, sillä silloin rima vain nousee. Tehkää hyvää työtä, tehkää se hyvällä ajalla, huolellisesti ja sillä varmuudella, jonka vain me yliopiston ammattilaiset osaamme. Sillä Suomi nousee lamasta.

 

Mats Kommonen

TYHY PJ

Mielenilmaus 18.9.2015 Rautatientorilla

Hyvät TYHYläiset,

Ohessa YHL:n uunituore jäsentiedote ensi perjantaihin liittyen. (Tiedotteessa mainitut yhteiskuljetukset järjestää SAK, joka on ilmoittanut kaikkien olevan niihin tervetulleita. Mitä muihin ensi perjantaihin liittyvin asioihin tulee, niistä lisää tarpeen mukaan erikseen. Erityisesti on huomioitava, että joukkoliikenne näyttää olevan pääosin pysähdyksissä perjantaina.)

Mats Kommonen
TYHY PJ

 

YHL jäsentiedote:

Mielenilmaus 18.9.2015 Rautatientorilla

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. osallistuu palkansaajajärjestöjen yhteiseen mielenilmaukseen Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 klo 11 alkaen STTK:n ja Palkansaajajärjestö Pardian päätösten mukaisesti.

Jäsen: Mielenilmaukseen osallistuminen on laillinen poliittinen toimenpide, johon järjestön päätöksen mukaisesti olet oikeutettu osallistumaan. Työnantaja ei saa estää sinua osallistumasta. Jos osallistuminen tilaisuuteen Rautatientorilla ei ole sinulle muista syistä mahdollista tai järkevää, ole töissä normaalisti. Kaikki jäsenet voivat osallistua mielenilmaukseen allekirjoittamalla nettiadressin: terveisethallitukselle.fi Voit myös kantaa rinnassasi YHL:n pinssiä tai/ja mustaa nauhaa.

Järjestöpäätös suojaa työntekijää

Virkasuhteinen jäsen (Cimo, Opetushallitus, Suomen Akatemia, Varastokirjasto ja Pelastusopisto): Virkamiehistä osallistuvat pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Vantaa, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio ja Tuusula) työskentelevät siten, että mielenilmaisuun osallistuakseen virkapaikalta voi poistua klo 10.00 alkaen ja virkapaikalle tulee palata viipymättä mielenilmaisun päättymisen jälkeen, kuitenkin klo 15.00 mennessä.

Järjestöt kantavat seuraukset mahdollisista sanktioista. Työnantaja voi pidättää palkasta mielenilmaisuun käytetyn työajan tai vaatia tekemään sen takaisin.

Ohjeita Rautatientorille tuleville

Kokoontumispaikka klo 10.45-11.00 on Ateneumin edessä, josta siirrymme torille. Tunnuksena YHL:n lippu. Laita rintapieleen YHL:n pinssi tai/ja musta nauha. Pinssejä jaossa paikan päällä.

Mielenilmauksen ulkopuolelle rajatut tehtävät

Liiton toimet eivät ole suunnattuja yliopistoa tai virastoa vastaan, joten jäsenistö voi sopia keskenään, miten sellaiset tehtävät, joiden tekemättä jättäminen voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa yliopiston tai viraston omaisuudelle tai terveydelle tai pitkän tutkimusprosessin katkeamiselle, hoidetaan mielenilmauksen aikana.

Kuljetukset

Muilta paikkakunnilta järjestetään jonkin verran kuljetuksia, niistä löytyy lisätietoja YHL:n nettisivuilta. Nämä ovat tiedossa tähän mennessä

Pohjanmaa Katja Kaivonen (040 7094337) katja.kaivonen@sak.fi
Satakunta Raija Raittio, 040 8489450 (raija.raittio@sak.fi)
Pirkanmaa Sanni Halla-aho, 0400 427111 (sanni.halla-aho@sak.fi)
Keski-Suomi Ahti Ruoppila, 040 7478231 (ahti.ruoppila@sak.fi)
Häme Jari Rantala, 040 5112353 (jari.rantala@sak.fi)
Kymi Sonja Laitinen, 044 3141281 (sonja.laitinen@sak.fi)
Etelä-Savo/Mikkeli Kari Kokkola, 0400 853074 (kari.kokkola@sak.fi)
Mikkeli, yhteiskuljetukseen ilmoittautuminen oheisen sähköisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/kuljetusmikkeli
Varsinais-Suomi/Turku  Outi Rannikko, 040 5434875 (outi.rannikko@sak.fi)

Lähtö Turun linja-autoaseman tilauslaiturista klo 8.30. Paluu Helsingistä tilaisuuden päätyttyä klo 13. Ilmoittaudu mukaan 17.9. mennessä: https://www.lyyti.in/Turunbussi

Mahdollisista muiden alueiden kuljetuksista ilmoitetaan heti, kun niistä saadaan tietoa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Satu Henttonen, satu.henttonen@yhl.fi p. 040-524 9199
Viestintäkoordinaattori Antti Sadinmaa, antti.sadinmaa@yhl.fi p. 040-522 8852
TYHY puheenjohtaja Mats Kommonen, mats.kommonen@utu.fi

 

Turun yliopiston talouden sopeuttamistoimet

Hei hyvä TYHYN jäsen,

tässä tietoa 8.9. pidetystä yt-neuvottelusta liittyen Turun yliopiston talouden sopeuttamistoimiin.
Myönteinen vire neuvotteluissa jatkui. Jatkossa asioiden edetessä konkreettisempaan suuntaan niitä käsitellään yt- toimikunnan kokouksissa.

Kaikki henkilöstöjärjestöjen edustajat korostivat, että työntekijät tulee ottaa mukaan uudelleen järjestelyiden suunnitteluun myös laitos- tiedekunta- ja yksikkötasoilla, ja että esimiesten on hyvä ottaa huomioon henkilöstön kuormittuvuus muutoksessa. Palvelujohtaja Päivi Mikkolan mukaan asianosaisia
kuullaan suunnittelussa. Lisäksi intraan on tulossa samantyyppinen palautekanava kuin oli käytössä halrake-selvityksen yhteydessä.

Hallinnon rakenteiden uudelleen järjestelyistä:

Opintohallinnon keskittäminen on hallinnollista, ei fyysistä. Opintohallinnon prosesseja tullaan yhtenäistämään. Ymmärrys siitä että palvelua ja neuvontaa tarvitaan lähellä tärkeitä käyttäjäryhmiä
on olemassa. Päivi Mikkolan mukaan tekijät ja toimijat otetaan mukaan toimintojen suunnitteluun. Sama koskee muun hallinnon uudelleen järjestelyä. Aikataulu on kuitenkin kireä,
ja rehtorin mukaan päätös opintohallinnon hallinnollisesta keskittämisestä tulee tehdä mahdollisimman pian.

Tutkintoon liittyvästä kielenopetuksesta tehdään selvitystyö, jonka yhteydessä osapuolilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin.

Tilojen suhteen todettiin, että käyttöaste koko yliopiston tasolla opetustilojen suhteen aiheuttaa pohdintaa.
Myös muiden tilojen käyttöä seurataan edelleen ja tilaohjelma II otetaan käyttöön.
Seilin tutkimuslaitoksen osalta omistajuuskuvioihin ja vuokramenojen pienentämiseen etsitään ratkaisuja.

Ulkoistamisesta – mihinkään massiivisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, mutta näitäkin mahdollisuuksia tullaan tarkastelemaan ja jälleen kerran kohteena on palkanlaskenta. Siirto Certiaan ei ole varmaa, mutta asiaa selvitetään.

Koulutusviennin odotetaan olevan terveellä pohjalla olevaa toimintaa maltillistenkin arvioiden perusteella.
Ko alalle tulee syntymään myös uusia työtehtäviä, joihin haetaan henkilöt sisäisellä haulla.
Suunnitelmissa on yhteistyön aloittaminen muiden yliopistojen kanssa pienissä aineissa, tai siis aineissa joiden sisäänotot ovat pieniä. Tästä olisi oltava jotakin konkreettista viimeistään helmikuussa 2016.

Ja sokerina pohjalla tai suolana haavassa

Talouden sopeuttamistoimet Turun yliopistossa ovat välttämättömiä ja niiden odotetaan perustellusti vaikuttavan niin, että käyttöön ei tarvitse ottaa vaihtoehtoa, jota kukaan ei halua ja joka johtaisi irtisanomisiin. Neuvotteluissa olen tuonut moneen kertaan esiin miten tärkeää on kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen ja työmotivaation ylläpitämiseen ja olen saanut sen käsityksen, että asian tärkeys on hyvin tiedossa yliopiston johdolla ja että, asia otetaan huomioon.

Turun yliopiston johto suosittelee kaikkia muuhun henkilökuntaan kuuluvia vaihtamaan 5 pv verran lomarahoja vapaaksi seuraavalla lomakaudella. Näin syntyvä säästö on merkittävä. Palvelujen mahdollinen alenema ylimääräisten lomien vuoksi ohjeistetaan joka tasolla niin, että se on vain siedettävä. Kokonaistyöajassa olevien kohdalla etsitään ja on osin jo löydettykin vastaavia säästömuotoja.

Pe 18.9. sopeuttamis- ja kehittämisohjelmaa käsitellään Turun yliopiston hallituksessa

Pe 18.9. klo 14.00 järjestetään koko henkilökunnan infotilaisuus sopeuttamis- ja kehittämisohjelmasta

Neuvottelut jatkuvat yt-toimikunnassa
9.10.
6.11.
7.11.

Siitäkin huolimatta että, palkansaajia ympäri maata pillastuttaneet viime päivien valtakunnan tason uutiset pakottavasta lainsäädännöstä, jolla poljetaan työmarkkinaosapuolien keskinäistä sopimusoikeutta,

toivotan jaksamista ja hyvää alkavaa viikonvaihdetta!

Ann-Mari Hirvonen
TYHY pääluottamusmies

P. 040 1708883